Outdoor Academy: Vaikeuksien kautta voittoon ja kesälomalle

Viime viikolla kajahti myös Outdoor Academy:ssä kiistelty suvivirsi ja siirryimme hyvin ansaitulle kesälomalle. Yhdeksän kuukautta on kulunut siitä, kun purin tavaroita koulun asuntolan huoneessani. Noihin yhdeksään kuukauteen on mahtunut paljon. Niin paljon, että välistä ei ole edes tahtonut pysyä vauhdissa mukana.

Koulun viimeiset viikot olivat hyvin melontapainotteisia. Ensin meloimme viikon inkkarikanooteilla läheisen Kruunupyyjoen koskissa, missä sattui juuri onneksemme olemaan hyvät kevättulvat meneillään. Viikko oli ihan huippu ja oppia tuli koskista ja veden lukemisesta hurjasti! Puhumattakaan siitä, kuinka hauskaa meillä oli!

3

37

Yrityksen ja rohkeuden puutteesta ei ryhmä todellakaan kärsinyt koskiviikon aikana! Kun testataan rajoja, niin välistä ajaudutaan myös niiden ylitse 🙂

49

Oppia tuli myös tästä puuhasta.

Koskimelonnan jälkeen edessä oli vuoden viimeinen reissu, Inför specialisering. Toisen vuoden alussa meillä on 6 viikon erikoistumisjakso joko melonnassa tai kiipeilyssä. Itsellänihän ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia päättää, kumpaanko erikoistun. Melonta on ollut yksi lempilajejani jo useamman vuoden ja viimeisen vuoden aikana tunne on vain kasvanut. Pidän myös kiipeilystä, mutta sitä kohtaan minulla ei ole samanlaista intohimoa, kuin melontaa kohtaan. Erikoistumisjakson tiimoilta suuntasimme Kustavin huikeisiin maisemiin viikoksi. Vaikka reissu oli ehkä vuoden parhaimpia alkoi lopussa painamaan aika hyvin turnauskestävyys. Tuntui, että kesäloma ja tauko koulun reissuista tulee todella tarpeeseen.

_DSC5320

Leikkipäivä. Mukavaa puuhaa, huolimatta muutaman asteen lämpöisestä merivedestä. Kuva: Tuomas Kauko

_DSC5536

Melkein kaikki oppivat rollaamaan viikon aikana. Aikamoista porukkaa siis ollaan! Tässä itse mestari työssään. Kuva: Tuomas Kauko

dav

Aurinkoisten päivien pitkät lounaat rantakallioilla olivat ihan parhautta!

Vuoteen on mahtunut paljon! Naurua ja itkua. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Rauhaa ja kiirettä. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Omalla kohdallani vuosi on ollut aika raskas. Parin vuoden takaisen loppuunpalamisen seurauksena stressinsietokykyni on edelleen aika vähäinen ja vuoden mittaan on ollut raastavaa huomata, että olen joutunut kokemaan stressiä myös rakastamieni asioiden vuoksi. Luonto on aina ollut minulle selviytymiskeino hankalissa tilanteissa ja sieltä olen ammentanut voimaa kiireisen elämän vastapainoksi. Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että suurimmalla osalla koulun reissuja en kokenutkaan tätä luonnon voimauttavaa vaikutusta, vaan tulin reissuilta kotiin väsyneenä. Olin ollut ihan liian sinisilmäinen tämän asian suhteen ennen koulun aloitusta. Nyt olen koko vuoden opiskellut ajatusmalliin ”Koulun reissuilla opitaan luontoa, omilla reissuilla nautitaan luonnosta”. Syksyllä isälläni todettiin yllättäen vakava sairaus ja hänen saattohoitonsa ja kuolemansa veivät nekin paljon jaksamista, mikä jo muutenkin oli vähissä. Kevättalvella pappani haudattiin mummuni ja isäni viereen. Ne olivat kolmannet hautajaiset 1,5 vuoden sisään. Koulun opetus pohjautuu vankasti yhdessä tekemiseen ja ryhmän hyväksi toimimiseen. Koko vuoden olen paininut myös huonon omantunnon kanssa, koska olen kokenut, että en ole kyennyt antamaan kokonaisvaltaista panostani ryhmän hyväksi.

Olen kuitenkin aina elämässäni yrittänyt katsoa positiivisesti eteenpäin ja etsiä asioista positiivisia puolia, vaikka kuinka hankalaa se olisi. Kaikesta huolimatta vuosi on ollut käsittämättöman hieno! Olen oppinut valtavasti luonnosta, eri lajeista, itsestäni, luokkakavereistani, isossa ryhmässä toimimisesta, kouluttajistani ja heidän opetusfilosofiastaan. Ja mikä tärkeintä, olemaan pikku hiljaa armollinen itseäni ja omaa jaksamistani kohtaan. Vaikka reissuilla on monesti tuntunut raskaalta, olen kuitenkin saanut viettää ulkona luonnossa todella paljon aikaa näiden kuukausien aikana. On ollut hienoa huomata, että luonnon voimaannuttava tunne ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään, vaikka se hukassa on välistä ollutkin. Omilla reissuilla se edelleen alkaa heti, kun laitan ulko-oven perässäni kiinni ja myös osalla koulun reissuja olen tästä tunteesta päässyt nauttimaan. Loppujen lopuksi kesälomalle lähdin hyvillä mielin, jo syksyä odottaen. Olin tainnut selvitä vuodesta voittajana.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s