Suomen rannikkomelonta: 13. päivä, yömelontaa maagisessa hiljaisuudessa

Vasta- sivutuuli kelillä huomaa, kuinka tärkeää on saada leiri suojan puolelle. Ei tarvitse enää ”vapaalla” katsella tätä vastusta ja aamulla saa rauhassa oman zen-illuusiohetkensä ennen kuin taas starttaa kohti tätä vastusta. Niin myös tänä aamuna.

dav

Marjabaari alkaa pikku hiljaa aukenemaan, jee! Aamupuuroon löytyi jo muutama semikypsä mustikka

Kyllähän sen jo näki nurkan takana tulevasta väreilevästä vedestä mitä oli vastassa, ilman tuulitiedotuksien katseluakin. Tuuli oli kääntynyt lännenpuolelle, joten nyt siitä sai edes hitusen suojaa muutaman hassun saaren kohdalla. Tuulen oli ennustettu vain nousevan heti aamusta ja pian Kasnäsin jälkeen löin hanskat tiskiin. Hermot oli mennään ja jouduin jatkuvasti pitämään maissa hermonlepuutustaukoja. En lähtisi kuluttamaan voimia sivutuuleen isojen edessä olevien selkien ylitykseen. Illaksi oli luvattu tyynempää, joten päätin lähteä silloin yötä vasten jatkamaan.

dav

Jäätelö ja vesientäydennystauko Kasnäsissä. Kauppa aukesi juuri parahiksi, kun sinne saavuin muutaman kilometrin melonnan jälkeen.

Jäin Gällholmin saarelle passiin, missä oli vieressä tarpeeksi iso selkä tuulien tarkkailuun.
Länsituulta 6-8 m/s, aurinkoista. Päivän saldo 12 km, keskinopeus 5,7 km/h
Lähdin illalla melomaan vähän kuuden jälkeen. Tuulet olivat jo hyvin tyyntyneet, mutta aallokkoa oli vielä jäljellä. Ja se ei ollut mitään nättiä aallokkoa! Minulla oli muutamia saaria suojanani ja avomereltä niiden väliin pakkautuneet aallot ja rannan kallioista tulevat heijasteaallot saivat aikamoisen aaltoviidakon aikaiseksi. Aikahan menee nopeasti tuollaista meloessa, kun tarvitsee suht aktiivisesti lukea aallokkoa, etteivät isoimmat syliin tulevat pääse yllättämään.
Vaikka aallokkomelonta normaalisti on se juttu, mikä saa hymyn kasvoilleni, lupaan ainakin tämän kauden, että en enää kertaakaan sano sileällä vedellä melonnan olevan hieman tylsää! Ai autuutta, kun Paraisten portin kahvitauon jälkeen pääsin täysin sileälle ja hiljaiselle merelle melomaan loppu matkaksi! Aurinko alkoi juuri laskemaan ja katselin vain lumoutuneena kajakin keulan tekemää v-muotoa veteen porvarillisessa hämärässä. Auringonlaskun myötä meri hiljeni täysin muusta liikenteestä. Oli todella maagista meloa täydessä hiljaisuudessa, tuntui taas kuin koko meri olisi ollut vain minua varten.  Hetkiä, jotka syöpyvät mieleen koko loppu elämäksi.

dav

Hetki auringonlaskun jälkeen.

Yöpaikkaa oli aika hankala löytää. Alueen saaret ovat todella jyrkkärantaisia ja muutoin mökitettyjä. Edessä oli ison väyläselän ylitys, enkä halunnut sinne väsyneenä enää lähteä. Telttaa pystyttäessäni siellä kuulostikin menevän hieman joku isompi motorbåti eli ihan hyvä, etten siellä ollut yön pimeimmällä hetkellä. Päätös jäädä odottelemaan tuulien tyyntymistä oli täysin oikea. Olin jo melkein unohtanut, kuinka helppoa melonta on, kun keulassa ei ole koko aikaa tuuli tarrautuneena kiinni. Tilaan näitä säitä lisää, kiitos!

dav

Loppujen lopuksi löysin todella kivan telttapaikan Småholmenin saarelta

Lännen- ja lounaanpuoleista tuulta 1-3m/s, selkeää. Illan saldo 38 km, keskinopeus 6,5km/h.

4 kommenttia artikkeliin ”Suomen rannikkomelonta: 13. päivä, yömelontaa maagisessa hiljaisuudessa

    • Hämärää on kolmea eri lajia: Porvarillinen, nauttinen ja astronominen. Porvarillinen tarkoittaa sitä hämärää, kun auringon yläreuna on juuri painunut horisontin alapuolelle tai ehkä paremminkin enintään kuusi astetta taivaanrannan alapuolella laskun jälkeen ja ennen nousua. Nimi tulee siitä, että ennen vanhaan tuolloin porvarit ja käsityöläiset näkivät vielä työskennellä ulkona 🙂

      Tykkää

      • Vau, luulin tuota sinun keksimäksesi määritelmäksi, mutta sehän oli wanhaa perua – upeaa, aina sitä oppii uutta.

        Tosi harmi, että sun reissu jäi kesken 😦 Toivottavasti fiilis ja kylki ovat jo paremmassa kunnossa?

        Yritin viikko sitten päästä melomaan Bergö Gaddarnan maailmaperintösaarilla, mutta pohjoistuuli ja merenkäynti oli liian kova. Yksin en uskaltanut lähteä melomaan pitkiä ylityksiä sivutuaaltoon.

        Tykkää

      • Minä opein myös tuon sanan tovi sitten ja mielestäni se oli niin hieno, että päätin ottaa sen ehdottomasti käyttöön 🙂

        Reissun lopettaminen kesken oli kyllä todella harmillista ja otti tovin päästä takaisin ”normielämään”taas. Kylki on edelleen paranemisvaiheessa ja hieman jännittyneenä odotan miten se jaksaa huomenna alkavan 5 viikon melonnan erikoistumisjaksoni Outdoor Academy koulussa, jossa juuri nyt opiskelen.

        Piti oikein googlettaa tuo Bergö, kun ei ole aikaisemmin tullut vastaan. Vaikuttaa todella hienolta melontakohteelta!

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s