Outdoor Academy: Melojasta melontaohjaajaksi

Sunnuntai ja vapaapäivän aamu Lofooteilla. Sade ropisee teltan kattoon ja tuuli koettelee myrskynaruja. Pitkät yöunet takana. Pipo lämmittää päätä ja kuuma kahvi kuksassa sisintä. Elämänmaku maistuu suloiselta ja merisuolalta.

Paljon on ehtinyt tapahtua ennen tätä meneillään olevaa hetkeä ja blogissani palaan nyt niihin hetkiin. Lofooteista enemmän lokakuussa reissun päätyttyä.

Toinen ja viimeinen vuosi Outdoor Academyssä on siis pyörähtänyt käyntiin. Kesä oli ja meni. Ensimmäisestä vuodesta tuntuu kuluneen ikuisuus. Siitä, kun mietin, että minulla on vielä niin paljon aikaa pohtia, mitä elämältäni haluan koulun päätyttyä. Nyt ne hetket alkavat olemaan käsillä. Kuukaudet täällä vain vilahtavat ohitse ja ennen kuin huomaakaan, ne alkavat kulumaan loppuun. Jos haluan, minua odottaa tuttu ja turvallinen työni Jyväskylässä opintovapaan päätyttyä. Elämä, jossa elanto on turvattu, tietyn summan kilahtaessa säännöllisesti pankkitililleni joka kuukausi. Elämä, jossa elän tietyn rytmin mukaisesti, suorittaen tietyt rutiinit melkein jokaisena 365:nä päivänä vuodesta. Elämä, johon halusin muutosta ja jonka vuoksi juuri nyt istun teltassani kuunnellen sateen ropinaa kattoon ja heräilevien luokkakavereideni ääniä viereisistä teltoista.

Toisen vuoden opiskelijat on nimetty OA:ssa tunnuksella NFG (Nordisk Frilufts Guide). Tarkoittaen sitä, että toisena vuonna suoritamme eräoppaan tutkinnon. Sekä suomalaisen, että ruotsalaisen. Näistä kirjoittelen myöhemmin tänä vuonna, nyt paneudun meneillään olevaan erikoistumiseen. Toisena vuotena erikoistumme joko kiipeilyyn tai melontaan ja vuosi alkaa 6 viikon erikoistumisjaksolla valitsemansa lajin parissa. Itselleni oli alusta saakka selvää, että erikoistun melontaan. Todennäköisesti tulen vielä joku päivä OA:han palaamaan ja suorittamaan myös kiipeilyn erikoistumisen, mutta tällä hetkellä sydämeni sykkii 110%:sti melonnalle.

Ensimmäisen kouluviikon lopuksi elokuun lopulla suuntasi kolme melonnan erikoistujaa Hankoon, jossa järjestettiin vuotuinen HSKG eli Hanko Sea Kayak Gathering. Tämä kuuluu vapaaehtoisena opetussuunnitelmaan. Viikonloppua voi kuvailla täysin yhdellä sanalla ”Mahtava!”. Etukäteen hieman jännitti, että mitenkä kylkilihaksessa oleva repeämä menoa kestää, kun lauantain tuulilukemat olivat hyvinkin kympin paremmalla puolella ja olin valinnut kurssitarjonnasta kyljelle aika rankkaa settiä. Idealsiteen avuin kylki kuitenkin kesti melkein koko setin ja vain rockhoppingissa iltapäivällä jouduin jättämään viimeiset kalliosetit väliin.

dav

Evaluointia Eeva-Lotan kurssin jälkeen Hangossa.

Hangosta suuntasimme sunnuntaina suoraan Turkuun lautalle ja kohti Ahvenanmaata. Siellä olevaa viikkoa voi taas kuvata hyvin yhdellä sanalla ”Melontasulkeiset”. Pitkiä päiviä, paljon asiaa, omien taitojen kehittämistä, oppaana ja kouluttajana toimimisen opiskelua, välistä hyvin lyhyitä yöunia, kylkilihas oli todella koetuksella aika ajoin, mutta loppujen lopuksi viikko antoi paljon, paljon enemmän, kuin otti.

dav

Ahvenanmaan melontasulkeisissa ei pahemmin kuvia ehtinyt napsimaan vesillä.

Ahvenanmaan jälkeen edessä oli yksi kokonainen vapaapäivä ennen erikoistumisen toisen osuuden alkua. Tosin koulun auto rullasi pihaan yöllä kahden maissa, joten kovin järjellistä menoa ei vapaapäivänä luvassa ollut. Mutta se tunne, kun aamulla herää ja ei ole kiire nousta sängystä ylös. Sitä tunnetta on oppinut todella täällä vaalimaan!

Ensimmäisen vuoden opiskelijat eli NFL (Nordisk Frilufts Liv) suorittavat heti vuoden alussa kiipeily- ja melontajaksot, jotka toisen vuoden opiskelijat suunnittelevat ja vetävät. Edelleen en voi kuin todeta, kuinka loistava konsepti tämä oikein on! Päästä toteuttamaan 10 päivän merimelonnan kurssi ja nähdä, miten osa istuu ensimmäisenä päivänä elämänsä ensimmäistä kertaa kajakkiin ja viimeisenä melovat jo aikamoisessa aallokossa merellä.

dsc03017

Elämän ensimmäinen kerta, mutta ei varmasti viimeinen 🙂

Merimelonnan kurssi alkoi perinteisesti muutaman päivän hiekkakuoppasetillä, jossa kävimme lävitse melonnan perustekniikat ja totuttauduimme veteen ja wet exit:iin leikkien ja reskutusharjoitusten kautta.

2

3

Task: kajakit ylösalaisin, pumpun pitää vaihtaa omistajaa veden alla ennen kuin aukkopeite on lupa avata ja suorittaa wet exit…

4

Tehtävä onnistuneesti suoritettu 🙂

5'.jpg

Hiekkakuoppien jälkeen suuntasimme seitsemäksi päiväksi Larsmon saaristoon melomaan. Siellä NFL:n koulutus jatkui reittisuunnittelulla, navigoinnilla, ryhmän johtamisella sekä tekniikka- ja reskutusharjoituksilla. Voin kertoa, että jos haluaa melonnan opettamiseen lisähaastetta, niin se kannattaa suorittaa toisella kotimaisella…sillä heikommalla…huomattavasti heikommalla. Suoriuduin tästä(kin) haasteesta sen verran mallikkaasti, että yläasteen ruotsinmaikkani olisi varmasti pyllähtänyt yllätyksestä pyllylleen. Terkut ja kiitokset vain hänelle.

dav

Sää suosi ja aurinko paistoi melkein joka päivä. Tauoilla ehti ottaa rennosti…

7

Yksi monista reskutusharjoituksista meneillään

Näiden 10 päivän aikana eivät vain ensimmäisen vuoden opiskelijat oppineet taitaviksi melojiksi ja ryhmänjohtamisen perusteita, vaan myös itse opein itsestäni paljon: Ihmisenä, melojana, opettajana, johtajana, kurssikaverina. Päällimmäisenä tunne siitä, kuinka paljon nautin, kuinka koin tekeväni omaa juttuani ja jonka tekemistä haluan ehdottomasti tulevaisuudessa jatkaa.

dav

Illat merellä olivat maagisia

Lofootit hiljenee. Eilen on rockhopattu, tänään levätään, huomenna surffataan. #våtabakomöronen

dav

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s