Outdoor Academy: Välistä täytyy uskaltaa hypätä kohti pohjaa, että voi nousta tähtiin

Vaikeinta vuorta ei valloiteta parhaimmilla varusteilla tai kiipeilytaidoilla. Se valloitetaan kyvyllä nähdä ihmisen pintaa syvemmälle.

Patrik Hedljung luki neljän päivän kohdalla lukujärjestyksessämme viime viikon torstaista sunnuntaihin. Kukaan ei oikein tiennyt mitä tarkalleen ottaen olisi tulossa. Kaikkihan meillä olivat jo tottuneet siihen, että reflektoimme, evaluoimme, teambuildaamme, keskustelemme ryhmädynamiikasta ja ihmisen psykoligisesta puolesta todella paljon. Näin ollen tiesimme, että jotain todella mindblowingia ja world changingiä olisi tulossa, kun paikalle oli kutsuttu oikein alan ammattilainen. Kuten Patrikille kerroimme, hänen kysyessään mitä noilta neljältä päivältä odotimme. Jälkikäteen puhuimme, että onneksi emme tienneet tarkalleen, millainen matka edessämme oikein oli.

IMG_20171115_151613.jpg

Nyt jälkikäteen, kun asiaa reflektoin, huomaan, että ryhmällä on todellakin tapana urautua. Monesti nähdään vain ongelmia, ei mahdollisuuksia. Tuomitaan mieluummin, kuin luotetaan, koska se on paljon, paljon helpompaa. Uraudutaan toimimaan samojen ihmisten kanssa. Sekin on helpompaa. Mietitään, miksi toinen tuomitsee, eikä yritä nähdä syytä omalle toiminnalle. Samalla hetkellä tehdään itse juuri näin toisella puolella olevan ihmisen kanssa. Jokaisella meillä on oma tarinamme, iloineen ja suruineen. Jokainen tarina on ainutlaatuinen ja yhtä tärkeä. Ja kun tämän todella ymmärtää, on helpompi jättää tuomitsematta. Antaa anteeksi, kun joutuu tuomituksi. Myös henkilö, kenen tarinaa ei ole edes kuullut. Riittää, että ymmärtää sen olevan siellä.

Se, että oppii todella tuntemaan toisen ja antaa toisten oppia tuntemaan itsensä, vaatii rohkeutta hypätä, avata itsensä. Ehkä jopa tarvetta kaivaa esiin ne listan alla olevat tiukimmatkin roskat. Ja kun toinen tämän tekee, vaatii se kuulijalta kykyä toimia laskuvarjona hyppääjälle. Että kertoja päätyy turvallisesti takaisin maankamaralle. Ja jos toinen ei uskalla hypätä, vaatii se kuulijalta luottamusta. Osoitusta, että ei tuomitse vaan luottaa siihen, että tekojen taustalla on syy. Ja ehkä jonain päivänä toinen on valmis hyppäämään. Kun hän on saanut tarpeeksi varmuutta, että laskuvarjo aukeaa.

IMG_20161216_153536.jpg

Nämä neljä päivää olivat raskaita. Puhuimme, kuuntelimme, itkimme ja nauroimme. Päällimmäisenä tunteena näiden päivien jälkeen minulla on kiitollisuuden tunne. Että sain elämässäni tilaisuuden lähteä tälle matkalle. Oppia todella paljon sekä itsestäni, että muista. Nämä ihmiset ympärilläni ovat jotain todella ainutlaatuista. Näiden ihmisten takia olen hyvin onnellinen, että aloitin tämän koulun puolitoista vuotta sitten. Ja että minulla on vielä puoli vuotta jäljellä. Onneksi viime viikolla alkanut matkamme ei ole päättynyt. Se on vasta alkanut.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s